Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/4728/2025
Yleistä
Suomen ammattikoulutuksen johtajat SAJO ry toteaa, että esitetyt muutokset ovat pääpiirteittäin kannatettavia ja oikeansuuntaisia. Asetusluonnoksessa näyttää otetun huomioon tärkeimmät muutokselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet. SAJO ry edellyttää, että asetuksessa olevia laskentaperiaatteiden, painokertoimien ja korotuskertoimien ohjausvaikutusta seurataan tiiviisti ja niitä korjataan tarvittaessa. Tämä on erityisen tärkeää, koska valmisteluvaiheessa ei ole ollut luotettavia ja avoimia järjestäjäkohtaisia laskelmia tai simulointityökaluja, joiden perusteella muutosta olisi voinut mallintaa.
Rahoituselementtien tosiasiallisia vaikutuksia on vaikea hahmottaa, koska iso osa niistä on suhteellisia ja osin omasta toiminnasta riippumattomia. Tämä vaikeuttaa järjestäjäkohtaista ennakointia ja talouden hoitamista.
Lainsäädännön muutosten kokonaisvaikutusta aikuisiin, erityisesti alanvaihtajiin ja täydennyskoulutuksen tarpeessa oleviin, on vaikea arvioida. Etenkin teknologian ja digitalisaation muuttaessa toimialoja ja työtehtäviä tarvitaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä helpottamaan erityisesti pk-yritysten henkilöstön koulutuksen saatavuutta. Puollamme uudenlaisen aikuiskoulutustuen käyttöönottoa.
Lausuntonne koskien asetuksen 1 §:ää (opiskelijavuoteen kuuluvat päivät)
Ehdotus on kannatettava.
Lausuntonne koskien asetuksen 2 §:ää (toteutuneiden opiskelijavuosien laskenta)
Ehdotus on kannatettava.
Lausuntonne koskien asetuksen 3 §:ää (lähtötason painokertoimet)
Suomen ammattikoulutuksen johtajat SAJO ry toteaa, että lähtötasokerroin on periaatteiltaan hyvä. Lähtötasokerrointen kautta tuleva lisäresurssi ei kuitenkaan kata enemmän tukea tarvitsevien opiskelijoiden lisätuen ja mahdollisen erityisopetuksen resurssitarvetta. Lähtötasokertoimen porrastus on myös osittain liian jyrkkä. Kerrointa tulisikin nostaa keskiarvojen 6–6,99 osalta 1,26:sta 1,5:een.
Lähtötasokertoimeen vaikuttava keskiarvo tulee määritellä tarkemmin. Muistiossa puhutaan lukuaineiden keskiarvosta ja asetustekstissä päättötodistuksen arvosanojen keskiarvosta.
Lähtötason painokerroin ei huomio sitä, miten paljon opiskelijalla on ollut tarvetta ja miten paljon hän on saanut tukea peruskoulun aikana saavuttaakseen peruskoulun todistuksen arvosanat. Kerroin ei myöskään huomioi peruskoulun jälkeen esiin nousevia oppimisen haasteita eikä muita kuin itse opintomenestykseen vaikuttavia tuen tarpeita.
Lausuntonne koskien asetuksen 4 §:ää (kustannusryhmä- ja muut painokertoimet) ja liitettä
Suomen ammattikoulutuksen johtajat SAJO ry toteaa, että ehdotus on pääpiirteissään hyvä. Osa tutkinnoista on kuitenkin ryhmässä, jonka rahoitus ei riitä koulutuksen järjestämiseen. SAJO ry ehdottaakin jatkotoimenpiteeksi kustannusryhmäjaon tekemistä uudelleen osana toiminnanohjauksen kokeilua. Lähtökohtaisesti jokaisen yksittäisen tutkinnon rahoituksen tulisi riittää ko. tutkinnon järjestämiseen.
Lausuntonne koskien asetuksen 5 §:ää (korotuskertoimet)
Suomen ammattikoulutuksen johtajat SAJO ry toteaa, että vaativan erityisen tuen korotuskerroin ei vastaa vaativan erityisen tuen edellyttämiä resursseja.
Lausuntonne koskien asetuksen 6 §:ää (toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta)
Suomen ammattikoulutuksen johtajat SAJO ry toteaa, että ehdotus on kannatettava oppivelvollisten osalta. Muiden kuin oppivelvollisten perusrahoituksen laskentatapa alentaa kokonaisrahoitusta niillä koulutuksen järjestäjillä, jotka tekevät järjestämisluvan enimmäisopiskelijamäärän lisäksi omistajatahojen kustannuksella matalamman rahoituksen koulutuksia. Näitä ovat esimerkiksi työssä olevien työttömyyttä ehkäisevä ja tulevaisuuden osaamista sekä työelämäkelpoisuutta edistävä tutkinnonosakoulutus.
Lausuntonne koskien asetuksen 7 §:ää (suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden ja tutkintojen lukumäärän perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta)
Suomen ammattikoulutuksen johtajat SAJO ry toteaa, että esityksessä oleva suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden ja tutkintojen lukumäärän perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskentatapa voi lisätä ns. suoritteiden tehtailua, jolloin on vaara, että osaamisen lisäämisen sijaan keskitytään olemassa olevan osaamisen osoittamiseen.
Lausuntonne koskien asetuksen 8 §:ää (työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta)
Suomen ammattikoulutuksen johtajat SAJO ry toteaa, että työllistymisen painoarvon kasvaminen koko rahoituksen muodostumisessa on tervetullut muutos ja osoittaa hyvin ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta. Muutoksena ehdotamme, että myös ennen opiskelun aloittamista työllisenä olleiden siirtyminen tutkinnon suorittamisen jälkeen korkeakouluun huomioidaan rahoituksessa, koska se tukee koulutustason nostamisen tavoitetta.
Rahoitukseen vaikuttavan "työllistyneen" ja "jatko-opintoihin sijoittuneen" määrittely ei ole asetuksessa yksiselitteinen. Tarkennuksia tarvitaan mm. työllistymisen ajankohtaan eli luetaanko esim. viimeisen tutkinnon osan oppisopimuksella tehnyt ja samalla työllistynyt tutkinnonsuorittaja työlliseksi vai otetaanko huomioon vain tyopintojen päättymisen jälkeen työllistyminen. Samoin toivomme tarkennuksen siihen, ketkä luetaan korkeakoulututkinnon suorittajiksi (tutkintokoulutukseen hyväksytyt vai myös esim. avoimessa korkeakoulussa tutkintoon johtavia opintoja suorittavat opiskelijat). Tällä voi olla merkittävä vaikutus koulutuksen järjestämiseen ja pedagogisiin ratkaisuihin.
Esityksen mukaan rahoitus työllistymisestä saadaan, jos henkilö on ollut koulutuksen aloittamista edeltävän vuoden lopussa työtön ja työllistynyt koulutuksen suorittamista seuraavan lukuvuoden aikana vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Suurena haasteena laskentatavassa on se, että rahoitukseen vaikuttavia opintoja edeltävä työttömyys tai työllisyys katsotaan edellisen vuoden lopusta. Kalenterivuoden lopussa opiskelut aloittava henkilö on voinut olla työttömänä pisimmillään lähes vuoden. Tämä voi vaikuttaa työllisyyden hoitoon negatiivisesti, jolloin rahoitusinstrumentti toimii päinvastoin kuin säädösmuutoksella tavoitellaan. Työllistymisen rahoituksen lähtökohdaksi tulisikin saada aidosti koulutuksen aloittamista edeltävän ajankohdan tilanne. Sitä olisi mahdollista kysyä esim. hakulomakkeella opiskelijaksi hakeutuvalta. Luotettavinta kutenkin olisi, jos työllisyys- tai työttömyystieto yhdistyisi opiskelijan tietoihin kansallisissa tietovarannoissa ja olisi sieltä koulutuksen järjestäjien käytettävissä.
Suomen ammattikoulutuksen johtajat SAJO ry esittää lisättäväksi tummennetun virkkeen seuraavaan kohtaan: ”Jos tutkinnon tai tutkinnon osan suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 0. Mikäli tutkinnon suorittajalla ei ole aiempaa ammatillista tai korkea-asteen tutkintoa, on kerroin kuitenkin 0,5. Jos tutkinnon tai tutkinnon osana suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt ei ole tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 1.”
Perusteluna on se, että sekä hallitusohjelmassa että puoliväliriihessä korostettiin koulutustason nostamisen tärkeyttä. Koulutustason nostamiseksi on myös työssä olevia henkilöitä, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, kannustettava suorittamaan toisen asteen tutkinto. Tällöin he saavuttavat myös jatko-opintokelpoisuuden ja ovat siten potentiaalisia korkeakouluopiskelijoita. Esittämällämme muutoksella edistetään tavoitteena olevan 50 prosentin korkeakoulutusasteen saavuttamista. Suomessa on paljon tähän kohderyhmään kuuluvia henkilöitä, sillä Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan 20–64-vuotiaista n. 470 000 henkilöä on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Lausuntonne koskien asetuksen 2 lukua (opiskelijapalaute)
Ei lausuttavaa.
Lausuntonne koskien asetuksen 3 lukua (työelämäpalaute)
Ei lausuttavaa.
Vantaalla 16.5.2025
Pekka Tauriainen
puheenjohtaja, SAJO ry
