Viite: VN/14704/2024
Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Tiivistelmä lausunnon keskeisestä sisällöstä
SAJO ry pitää norminkevennyksiä koskevia ehdotuksia oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä. Henkilökohtaistamisen keventämiseen ehdotettujen toimenpiteiden säästövaikutus ei ole arvioidun suuruinen, vaan selkeästi pienempi. Koulutuksenjärjestäjien tutkintokohtaisten osaamisenarviointisuunnitelmien laatimisvelvollisuudesta luopumisella on näkemyksemme mukaan mahdollista vähentää koulutuksen järjestäjien työtä. Säästöjen arvioidaan jäävän luonnoksessa esitettyä pienemmiksi. Myös huoltajien näkemysten selvitysvelvollisuudesta luopumisella voidaan vähentää koulutuksen järjestäjien työtä pieneltä osin.
SAJO ry ehdottaa, että henkilökohtaistamiseen liittyvä norminkevennys kohdistetaan laajemmin kirjattaviin tietoihin ja tiedonsiirron sujuvuuteen, jolloin haluttu työajan säästö olisi mahdollista saavuttaa. Samalla muutosten kokonaisvaikutusten arviointi ehdotetaan tehtäväksi uudelleen ja siitä saatavat säästöt käytettäväksi ammatilliseen koulutukseen.
SAJO ry pitää tärkeänä, että lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia opiskelijoita kohdellaan säädöksissä samanarvoisina oppijoina.
Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia koskevat säädösehdotukset
Henkilökohtaistamiseen liittyvät muutokset
Esityksessä ehdotetaan ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että koulutuksen järjestäjällä olisi velvollisuus tunnistaa ja tunnustaa oppivelvolliselle opiskelijalle henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa aiemmin hankittua osaamista vain siltä osin kuin oppivelvollinen on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja, korkeakouluopintoja tai muita toimivaltaisen viranomaisen arvioimia ja todentamia opintoja.
SAJO ry pitää muutosta kannatettavana, mutta riittämättömänä. HOKS:n tekeminen ja päivittäminen on nykymuodossaan raskas ja aikaa vievä prosessi, joka vie henkilöstön aikaa opiskelijan opetuksesta ja ohjauksesta. Muutos selkeyttää opiskelun alkua oppivelvollisten osalta, kun ainoastaan virallisen koulutuksen järjestäjän suoritustiedot tunnistetaan ja tunnustetaan. Haasteena ehdotuksessa nähdään se, että alkuvaiheen kevennys kohdistuu vain oppivelvollisiin sellaisessa tilanteessa, jossa opetusryhmässä on käytännössä sekä oppivelvollisia että ei-oppivelvollisia. Ehdotettu jako aiheuttaa haasteita toteuttamiseen käytännössä, koska oppivelvollisia ja ei-oppivelvollisia kohdeltaisiin ryhmässä eri tavoin.
SAJO ry haluaa kiinnittää huomiota siihen, että aiemmin suoritettujen koulutusten osaamisen tunnistaminen on lähinnä tekninen toimenpide. Voimassa olevien ja siirtymäajalla olevien tutkinnon perusteiden mukaisista suorituksista tunnustaminen on siten suoraa sisällyttämistä suoritettavaan tutkintoon. Ehdotamme, että säädösmuutosten rinnalla varmistetaan tietojen siirtyminen valtakunnallisesta järjestelmästä koulutuksen järjestäjän järjestelmään riippumatta siitä, onko opiskelija oppivelvollinen vai ei. Tällöin normipurku kohdistuisi kaikkiin opiskelijoihin ja vähentäisi merkittävästi ehdotettua enemmän työaikaa. Nyt koulutuksen järjestäjät tekevät suuren työmäärän siirtäessään jo suoritetut ja Koski-palvelussa näkyvät tiedot opiskelijan HOKS:lle.
Esityksessä ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia muutettaisiin lisäksi siten, että koulutuksen järjestäjällä ei jatkossa olisi velvollisuutta laatia tutkinto- tai koulutuskohtaista osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa. SAJO ry kannattaa sitä, että velvollisuus tutkinto- tai koulutuskohtaisen suunnitelman laatimiseen poistetaan laista. Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin jatkossakin huolehtia osaamisen arvioinnin yhtenäisistä käytänteistä ja laadusta, joten lakimuutoksesta ei arvioida syntyvän esitetyn mukaista säästöä.
Vaikutukset koulutuksen järjestäjiin
Henkilökohtaistamiseen liittyvä muutosehdotus antaa koulutuksen järjestäjälle ja opettajalle mahdollisuuden keskittyä nykyistä enemmän opiskelijan opiskeluprosessiin ja -polkuun, kun tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan ja mekaanista kirjaamistyötä jää pois.
SAJO ry arvioi, että muutoksen rahoitusvaikutus on arvioitu merkittävästi liian suureksi, koska mitään muuta henkilökohtaistamisen asetuksen ja HOKS:n tietosisällön mukaista kohtaa ei ole kevennetty. Opiskelijoille laaditaan HOKS joka tapauksessa, ja sitä päivitetään aina tarpeen vaatiessa. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppivelvollisten osalta opintojen alkuvaiheessa on pieni osa tätä kokonaisuutta.
Kirjausvelvollisuuteen jää useita kohtia, jotka ovat näennäisiä, koska jokaiselle opiskelijalle ei käytännössä aidosti voi eikä ole tarkoituksenmukaista henkilökohtaistaa jokaisen tutkinnon osan ja yhteisen tutkinnon osan osa-alueen kohdalta osaamisen hankkimisen suunnittelua (aikataulu, oppimisympäristö), ohjausta (määrä ja sisältö) sekä arviointia (osaamisen osoittamisen suunnittelu, näyttö tai muu osaamisen osoittaminen). Yllä mainitut tekijät huomioiden SAJO ry ehdottaa ehdotettua huomattavasti keveämpää henkilökohtaistamista, jossa HOKS:n tietosisältö olisi merkittävästi yksinkertaisempi. Opiskelu toteutuisi oppivelvollisilla opintojen alkuvaiheessa nykyistä tiiviimmin ryhmätoteutuksena niin, että opintoihin kiinnittyminen ja ryhmäytyminen paranisivat ja opiskelussa etenemiseen olisi mahdollista saada nykyistä enemmän vertaistukea.
Lukiolakia koskevat säädösehdotukset
Ei kommentoitavaa.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia koskevat säädösehdotukset
SAJO ry pitää kannatettavana ammatillisen koulutuksen rahoituksesta annettuun lakiin esitettyjä muutoksia. Samalla vaadimme ammatillisen koulutuksen rahoitusta ohjaaviin säädöksiin kirjausta, jolla ammatillisen perustutkinnon suorittaneille ammatti- ja erikoisammattitutkinto katsotaan koulutustason nostoksi. Lain ammatillisesta koulutuksesta mukaan ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tarkoituksenmukainen pohjakoulutus on yleensä ammatillinen perustutkinto.
SAJO ry pitää perusteltuna, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutettaan siten, että varainhoitovuoden 2025 rahoituksesta päätettäessä opiskelijavuosien määrä saisi alittaa järjestämisluvassa määrätyn opiskelijavuosien vähimmäismäärän.
SAJO ry kritisoi tapaa, jolla ammatillisesta koulutuksesta haetaan säästöjä. Koulutuksenjärjestäjän tehtävät ovat lisääntyneet kuuden viime vuoden aikana merkittävästi. Valtiovalta ei ole allokoinut lisäresurssia tehtävälisäyksiin, jolloin opetukseen ja ohjaukseen käytetty resurssi on vähentynyt. Tehtävien vähentämisen yhteydessä rahoitusta ei pitäisi vähentää, vaan se tulisi kohdentaa koulutustoiminnan ydintehtäviin.
Muut kommentit
Norminpurku jää ehdotetuilla muutoksilla melko vähäiseksi. Ehdotettujen muutosten lisäksi muun muassa näyttöjen suunnittelua ja osaamisen hankkimisen henkilökohtaistamista – erityisesti koko ammatillisen perustutkinnon suorittavien opintojen alkuvaiheessa – pitäisi keventää ja asetuksen tietosisältöä vähentää.
Toisen asteen koulutus ei ole opiskelijoiden näkökulmasta tasa-arvoisesti säädetty, koska ammatillisen koulutuksen osalta kirjaamisvelvoite on paljon suurempi kuin lukiokoulutuksessa.
Kohdistamalla kehittämisresursseja tiedonsiirron sujuvuuteen olisi todennäköistä saada merkittäviä säästöjä. Koulutuksen järjestäjät joutuvat lähettämään HOKS:n tietosisällön mukaisia tietoja eHoksiin ja Koskeen, ja nämä valtakunnalliset rekisterit pyytävät eri tietoja samoistakin kokonaisuuksista (esimerkiksi osaamisen hankkimisen henkilökohtaistamiseen liittyvät tiedot: ajankohdat, toteutusmuodot, oppimisympäristöt). Järjestelmiä tulee kehittää niin, että koulutuksen järjestäjä lähettää tiedot yhteen valtakunnalliseen rekisteriin, josta ne siirtyvät tarvittaessa toiseen rekisteriin, ja rekistereiden tiedot kulkevat molempiin suuntiin.
Vantaalla 23.8.2024
Pekka Tauriainen
puheenjohtaja, SAJO ry
