[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Lausunto: Valtion budjettiesitys 2023 ammatillisen koulutuksen näkökulmasta

Lisätty 05.10.2022

Talousarvioesitys kehittyy ammatillisen koulutuksen näkökulmasta monin osin hyvään suuntaan. Esitys aiheuttaa kuitenkin ammatillisen koulutuksen johtajien, esimiesten ja johtavien asiantuntijoiden keskuudessa myös huolta, jota toimme esille eduskunnan sivistys- ja tiedejaostolle toimitetussa lausunnossa.

Perusrahoitukseen esitetään 50 miljoonan euron lisäystä. Tämä rahoituspohjan vahvistaminen on odotettu ja tärkeä muutos, joka parantaa ammatillisen koulutuksen rahoituksen ennakoitavuutta. Odotettu muutos on myös se, että talous- ja henkilöstöhallinnollisesti erittäin hankala tulevaisuusinvestointirahoitus päättyy.

Huomioitavaa kuitenkin on, että 50 miljoonan euron lisäys on 20–30 miljoonaa vähemmän kuin viime vuosina opetukseen ja ohjaukseen jaetut tulevaisuusinvestoinnit. Tämä tuo haasteen rahoituksen riittävyyteen sekä sen myötä luotujen uusien toimintamallien jatkuvuuteen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen esitetään 3,7 prosentin indeksikorotusta. Indeksikorotus on erittäin tärkeä tehdä, mutta kustannustaso on nousemassa niin huimaa vauhtia muun muassa energian, hankintojen ja henkilöstökustannusten osalta, että esitetyn indeksikorotuksen ennakoidaan jäävän riittämättömäksi.

Työvoimasta pulaa muuallakin kuin sosiaali- ja terveysalalla

Kohdennukset lähihoitaja- ja hoiva-avustajakoulutukseen ovat noin 38 miljoonaa euroa. On hyvä, että lisärahoitusta kohdistetaan työvoimapula-aloille. Kohdistukset osoitetaan kuitenkin vain sosiaali- ja terveysalalle, vaikka osaavan työvoiman saatavuus on suuri ongelma monilla aloilla muillakin aloilla. Kahden tutkinnon osan hoiva-avustajakoulutukselle on asetettu suuret odotukset. Mistä saamme opiskelijoita ja miten heidät saadaan pysymään työssä? Määräaikaista rahoitusta hoiva-avustajien koulutukseen on myös jaossa useista eri kanavista, mikä aiheuttaa turhaa hallinnollista työtä ja haastaa asiakasohjausta. 

Strategiarahoitus säilyy samansuuruisena 15 miljoonassa eurossa. Esitys on euromääräisesti hyvällä tasolla. Rahoitus tulisi kuitenkin kohdentaa koulutuksen järjestäjien strategisiin tarpeisiin, ja sen hallinnointimallia tulisi keventää. Syksyisin talousarviota tehtäessä koulutuksen järjestäjien tulisi voida ennakoida sekä strategiarahoituksen määrää että kohdentumista seuraavalle vuodelle. Strategiarahoitus on valtionosuusrahoitusta, eikä sillä tulisi rahoittaa valtakunnallisia verkostohankkeita vuoden 2022 tapaan. Valtakunnallista kehittämistä tulisi rahoittaa valtionavustusjärjestelmän kautta, mihin on luotu toimivat prosessit hankkeiden hallinnointiin ja raportointiin.

Oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon jatkamiseen on varattu 9,2 miljoonaa euroa. Oppivelvollisuuden laajenemisen toimeenpanoon osoitettu rahoitus on ollut riittämätön. "Kaikki kustannukset katetaan" oli lupaus, joka ei ole toteutunut. Kustannukset ovat olleet korkeampia kuin siihen osoitettu rahoitus, tai sitten rahoitus on kohdistunut väärin.

Rahoituksen jakamista oppivelvollisuuskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen ei pidä toteuttaa

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta esitetään jaettavaksi oppivelvollisuuskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen väylään. Esitykseen sisältyy useita suuria ongelmia, eikä uudistusta pidä toteuttaa.

Ammatillisen koulutuksen nykyinen rahoitusmalli (perus-, suoritus- ja vaikuttavuusosuus) kannustaa asiakas- ja työelämälähtöiseen toimintaan sekä varmistamaan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Mallin käyttöönotto on kesken. Oppivelvollisuusuudistuksen myötä on voitu varmistaa kaikkien peruskoulun päättävien sijoittuminen toiselle asteelle. Tämä on kuitenkin aiheuttanut sen, että vain vuoden vanhempia, myös ilman toisen asteen tutkintoa olevia hakijoita, on jäänyt koulutuksen ulkopuolelle.

Koulutustason nostamisen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta tulisikin pohtia keinoja, joilla kaikki ilman tutkintoa olevat nuoret ja aikuiset varmistetaan koulutuksen piiriin. Muutos heikentäisi jo valmiiksi heikkoa jatkuvan oppimisen rahoituksellista asemaa. Rahoituksen jakaminen kahteen osaan lisää hallinnollista byrokratiaa, mahdollistaa osaoptimoinnin ja haastaa joustavaa asiakaslähtöistä toteuttamista.

Lisätietoja antaa:
Maija Aaltola
puheenjohtaja, Suomen Ammattikoulutuksen johtajat SAJO ry
rehtori, Omnia
maija.aaltola(ät)omnia.fi