[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Lausunto: Hallituksen esitys oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätty 10.11.2020

SAJO ry:n näkemyksen mukaan uudistusta ei tule toteuttaa esitetyssä aikataulussa ja ilman realistista toimeenpanosuunnitelmaa. Lisäksi keskeiset uudet toimintamallit ja palvelut tulee ensin saada käyttöön. Ammatillisen koulutuksen lakiin ei tule tehdä nyt muita kuin oppivelvollisuuslain edellyttämiä teknisiä muutoksia. Osaamisperusteisuutta ei saa heikentää. SAJO ry huomauttaa myös, että oppivelvollisuuslain uudistukset eivät ole riittävän vaikuttavia, kun otetaan huomioon tunnistetut ongelmat ja asetetut tavoitteet. Myös kustannukset huolestuttavat.

Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 

SAJO ry pitää tärkeänä ja kannattaa oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitetta, että jokainen perusopetuksen päättänyt nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Ammatillisen koulutuksen kentällä on vahva tahtotila ja hyvät valmiudet ottaa vastuuta koko ikäluokan koulutuksesta.

Haluamme kuitenkin nostaa esille uudistukseen liittyen kolme ammatillisen koulutuksen kenttää laajasti huolestuttavaa näkökulmaa:

1. Uudistusta ei tule toteuttaa esitetyssä aikataulussa, ilman realistista toimeenpanosuunnitelmaa eikä ennen kuin keskeiset uudet toimintamallit ja palvelut ovat käytössämme.

Ammatillisen koulutuksen johtajilla on kokemusta johtaa uudistuksia, mutta esitetyssä aikataulussa, varsinkin koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa, uuden oppivelvollisuuslain toimeenpano laadukkaasti on mahdotonta. Vuoden 2021 talousarviot ovat jo laadittuina ja oppivelvollisuusuudistuksen vaikutuksia yksittäisten oppilaitosten ja tutkintojen tasolla on voitu vasta arvailla.

Esityksen mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen maksuttomuus koskisi jo elokuussa 2021 alkavaa koulutusta, vaikka oppivelvollisuusiän laajentamiseen liittyvät keskeiset uudet elementit, kuten tutkintokoulutukseen valmentava koulutus ja yhteishaun uudistukset, tulevat käyttöön aikaisintaan 1.8.2022 alkaen. Näemme myös hyvin epätodennäköisenä, että laajenevan ohjaus- ja valvontavastuun edellyttämät tietojärjestelmät ja oppivelvollisia koskevat tiedot olisivat käytössämme esitetyssä aikataulussa.

Reformin toimeenpanon ongelmista pitää ottaa oppia. Uusien valtakunnallisten ja alueellisten rakenteiden ja järjestelmien valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa. Vain sillä varmistetaan, että toimeenpano toteutuu tuloksellisesti, ilman päällekkäistä ja turhaa työtä – henkilöstön voimavarat huomioiden ja opiskelija-asiakkaita kunnioittaen. Olemme jo nyt myöhässä uudistuksen viestinnän näkökulmasta. Syksyn 2021 koulutustarjontaa ja yhteishakua on jo markkinoitu koko syksyn.

SAJO pitää oppivelvollisuuslain voimaantulon aikataulua liian kireänä. On erittäin suuri haaste koko uudistuksen uskottavuudelle, jos siinä edetään liian nopeasti ennen uusia palveluja, maksuttomuuskärjellä. Oppivelvollisuusiän nostamista tulee siirtää myös koronatilanne huomioiden niin, että oppivelvollisuuslaki sekä siihen liittyvät tekniset muutokset muihin lakeihin astuisi voimaan aikaisintaan 1.8.2022.


2. 
Ammatillisen koulutuksen lakiin ei tule tehdä nyt muita kuin oppivelvollisuuslain edellyttämiä teknisiä muutoksia. Osaamisperusteisuutta ei saa heikentää.

Ammatillisen koulutuksen lakiin (48§) esitetään valtuutussäännöstä, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää opetuksen ja ohjauksen keskimääräisestä tuntimäärästä ammatillisessa koulutuksessa. SAJO vaatii, että tämä valtuutussäännös poistetaan turhana, ristiriitaisena ja osaamisperusteisuuden vastaisena.

Osaamisperusteista ammatillista perustutkintoa ei voi verrata aikaperusteiseen lukiokoulutukseen. Ammatillinen koulutus ei ole kurssimuotoista, päinvastoin ammatillista koulutusta on kehitetty työelämälähtöisten kokonaisuuksien kautta ja sirpaleisuutta välttäen.

Voimassa olevien säädösten mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai tavoitteiden saavuttamisen sekä tukee hänen kokonaisvaltaista kehittymistään. Osaamisen hankkiminen suunnitellaan jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle yksilöllisesti tutkinnon osittain. Osaamispisteet kertyvät vasta sen jälkeen, kun osaaminen on osoitettu. Osaaminen osoitetaan vasta, kun osaaminen on opettajan kanssa todennettu hankituksi.

Ammatillisen koulutuksen opetustuntien määrän arvioinnin sijasta kaikissa koulutusmuodoissa tulisi uuden oppivelvollisuuslain myötä kiinnittää huomiota siihen, että oppivelvollinen opiskelija suorittaa uuden oppivelvollisuuslain mukaan opintojaan kokopäiväisesti – riippumatta siitä, onko hänen opiskeluvauhtinsa hidas vai nopea.

Yksikään opiskelija ei ole vielä opiskellut uuden 1.1.2018 voimaan tulleen lain aikana täyttä kolmea vuotta. Uudistuksen toimeenpano on edelleen kesken. Ammatillisen koulutuksen säädöksiin tulee tehdä muita kuin oppivelvollisuuteen liittyviä teknisiä muutoksia vasta, kun ammatillisen koulutuksen uutta lainsäädäntöä on arvioitu kokonaisuutena. Ammatillisen koulutuksen uuteen lakiin, vaikuttavuutta edellyttävään rahoitusjärjestelmään ja koulutuksen järjestäjiin tulisi nyt luottaa.

Nykyhallitus on korostanut tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Koulutuksen järjestäjät saivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä 29.10.2020 päivätyn kirjeen, jossa kerrottiin vuodenvaihteen laajasta tiedonkeruusta reformiin toimeenpanoon liittyen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI toteuttaa vuosina 2020–2022 arvioinnin yksilöllisten opintopolkujen toteutumisesta ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi syksyllä käynnistyi Oikeus osata -hankekokonaisuus, jonka avulla kehitetään ammatillisen koulutuksen laatua ja tasa-arvoa.

SAJO näkee erittäin tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen lakiin tehdään vain tekniset muutokset, joita oppivelvollisuusuudistus edellyttää. Muita muutoksia tulee tehdä tarvittaessa vasta myöhemmin, koko ammatillisen koulutuksen kokonaisuus huomioiden, tutkittua tietoa hyödyntäen ja yhteisen keskustelun pohjalta.


3. Oppivelvollisuuslain uudistukset eivät ole riittävän vaikuttavia huomioiden tunnistetut ongelmat ja asetetut tavoitteet. Lisäksi kustannukset huolestuttavat.

Ammatillisella koulutuksella ja sen johtajilla on keskeinen rooli oppivelvollisuuslain toimeenpanossa. Oppivelvollisuuslain vaikutusten arvioinnin mukaan suurin osa uusista opiskelijoista tulee sijoittumaan ammatilliseen koulutukseen. Tehtävän onnistumisen kannalta on kuitenkin lähtökohtaisesti välttämätöntä, että perusopetuksessa varmistetaan nuorille riittävät valmiudet toisen asteen opintoihin.

Oppivelvollisuusiän laajentamiseen liittyvät uudet tehtävät ja vastuut sekä uudet kustannukset eivät saa heikentää ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta ja mahdollisuuksia vastata laajasti myös lisääntyviin aikuisväestön ja työelämän osaamistarpeisiin.

Ei ole tarkoituksenmukaista lisätä opettajille vastuita opiskelijoiden henkilökohtaisten työvälineiden ja opiskelumateriaalien hankinnasta ja ylläpitämisestä eikä sen selvittämisestä, kenelle opetusryhmässä maksuttomuus kuuluu ja kenelle ei. Toimintamallit maksuttoman koulutuksen toteuttamiseksi ovat paljon haasteellisempia kuin vain riittävän rahoituksen varaaminen.

Nykyinen malli, jossa yhteishaku, jatkuva haku ja erillishaut kehittyvät hakijaryhmittäin ja koulutusmuodoittain, ei ole asiakaslähtöinen eikä tue oppivelvollisten sijoittumista koulutukseen. Uutta mallia ei ole osana uudistusta suunniteltu. On tärkeää, että koko hakujen kokonaisuus otetaan tarkasteluun osana oppivelvollisuuden laajentamista.

Esityksessä ei ole tarkemmin avattu mitä ”tarkoituksenmukaiset palvelut” olisivat niille oppivelvollisille, jotka eivät hakeudu koulutukseen, eivät käy koulua tai ovat jatkuvasti poissa. Nämä vaihtoehtoiset uudet palvelut opiskelijoille, jotka jostain syystä eivät pysty osallistumaan koulutukseen, puuttuvat esityksestä, ja juuri niille on laajenevan oppivelvollisuustehtävän myötä erityisesti tarve.

Koulutuksen järjestäjien uudet ohjaus- ja valvontavastuut rakentuvat ”saattaen vaihtaen” -periaatteelle. Tämä edellyttää, että ohjaus- ja valvontavastuussa olevat henkilöt saavat helposti ja luotettavasti tarvitsemansa ajantasaisen tiedon oppivelvollisen hakeutumisen, opiskelupaikan ja opintojen tilanteesta sekä tämän oppivelvollisuutta ja maksuttomuutta koskevat tiedot. Järjestelmien tulee olla kunnossa uudistuksen astuessa voimaan.

Hallituksen esityksen mukaan koulutuksen järjestäjä maksaisi majoitus- ja matkakorvausta oppivelvolliselle. Tehtävä ei kuulu koulutuksen järjestäjille. Oppivelvollisenkin kannalta asiakaslähtöisempi toimintamalli olisi keskittää kaikki opintososiaaliset etuudet, myös oppisopimuskoulutuksen osalta, Kelaan, jolla on toimivat hakuprosessit ja tarvittava osaaminen.

On erittäin tärkeää, että uudistuksen edellyttämä rahoitus sisällytetään valtionosuuksiin eikä lisätä kuormittavia ja toiminnan ennakoitavuutta heikentäviä erillisiä rahoitushakuja. Henkilöstöön kohdennettavat rahoitukset eivät voi olla määräaikaisia.


Katso myös:
Esitysmateriaali kuulemiseen