Esitetyt säädösmuutokset ovat aiheuttaneet Sajon jäsenten keskuudessa paljon keskustelua. Ehdotukset vastaavat heikosti odotuksiin, joita meillä toisen asteen kehittämishankkeelle oli. Odotimme enemmän ammatillisen ja lukio-koulutuksen vastavuoroista yhteistyötä vahvistavia rakenteita. Nyt muutokset sekä muutosten kustannukset kohdistuvat pääasiassa ammatilliseen koulutukseen. Eniten ihmettelyä on aiheuttanut ehdotus ammatillisen koulutuksen määrärahan eriyttämisestä oppivelvollisuuskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen väyliin.
Sajon näkemys on, että ammatillisen koulutuksen rahoituksen jakaminen kahteen väylään lisäisi hallinnollista työtä ja palauttaisi turhia, oppilaitosten arkea hankaloittavia raja-aitoja nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen välille. Yhtenäinen rahoitusmalli mahdollistaa joustavan sekä opiskelija- ja työelämälähtöisen toiminnan organisoinnin ja johtamisen. Oppivelvollisten sijaan kaikkia ilman toisen asteen tutkintoa olevia opiskelijoita tulisi tarkastella mahdollisimman yhtenäisesti. Esitetty muutos heikentäisi merkittävästi yli 20-vuotiaiden ilman toisen asteen tutkintoa olevien asemaa. Muutos myös heikentäisi jo valmiiksi heikkoa jatkuvan oppimisen rahoituksellista asemaa.
Ammatillisen koulutuksen nykyinen rahoitusmalli (perus-, suoritus- ja vaikuttavuusosuus) kannustaa asiakas- ja työelämälähtöiseen toimintaan sekä varmistamaan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Perusrahoituksen osuus on jäädytettynä 70 % ja rahoituksen viimeisin elementti, työelämän palaute, on vasta tiedonkeruuvaiheessa. Mallin käyttöönotto on kesken, joten sen toimivuutta ei voida vielä arvioida! Rahoitukseen liittyvät korjaustarpeet pitäisi kartoittaa ensin kattavasti, jonka jälkeen toimeenpano voitaisiin toteuttaa hallitusti ja vaiheittain. Ammatillinen koulutus on joutunut viime vuosina toteuttamaan kohtuuttoman monia ja laajoja uudistuksia liittyen säädösmuutoksiin.
Kannatettavaa on, että tutkintojen laajuuden enimmäismäärää olisi mahdollista ylittää 30 osaamispisteellä ja ammatillisten tutkintoon voisi sisältyä uusia tutkintoa laajentavia tutkinnon osia. Mallilla voidaan varmistaa työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä. Hyvä asia on myös se, että laajasti jo nyt tarjolla oleva kaksoistutkinto tuodaan käsitteenä lainsäädäntöön. Kysymyksiä kuitenkin herättää se, miksi näitä kannatettavia uudistuksia ei esitetä yhdenvertaisesti myös lukiokoulutukseen. Sajon lausunnossa tuodaan myös esille, että kaksoistutkintojen järjestämisen yhtenä suurimpana esteenä on lukio-opintojen korkea hinta. Siihen pitäisi löytää myös ratkaisuja.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta pitää kehittää, mutta uudistuksen tulee perustua laajaan tietopohjaan ja ennakkolaskelmiin, joiden perusteella myös koulutuksen järjestäjät kykenevät arvioimaan esitettyjen muutosten mahdollisia vaikutuksia. Rahoitusmallin tulee säilyä kannustavana kaikkien ammatillisen koulutuksen kohderyhmien osalta.
Lisätietoja:
rehtori Maija Aaltola, pj. SAJO ry
maija.aaltola[ät]omnia.fi
050 384 9354
SAJO ry on vastannut OKM:n lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi toisen asteen koulutuksen kehittämishankkeeseen liittyvistä säädösmuutoksista. Hallitus esittää muutettavaksi lakeja lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta, oppivelvollisuudesta, valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Esitetyt muutokset täsmentäisivät ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistelmäopintoja ja kaksoistutkintoja. Lisäksi ne mahdollistaisivat ammatillisen perustutkinnon laajentamisen yksilöllisesti yli 180 osaamispisteen. Suurimpana ja yllättävänä muutoksena ehdotetaan ammatillisen koulutuksen määrärahan jakamista kahteen erilliseen rahoitusväylään – oppivelvollisuuskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen rahoitukseen.