[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Lausunto: Ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteet

Lisätty 22.09.2020

SAJO ry:n mielestä kikkailun tarve tulee olemaan entistäkin suurempi, jos opiskelijavuodesta ei vähennetä lomapäiviä edes aiemmin määritellyn neljän viikon osalta. Opiskelijan kannalta taas loma-aikojen lyhentäminen olisi epäoikeudenmukaista. Ammatillisten tutkintojen kustannusryhmien painokertoimien muutokset ovat osin kohtuuttomia. Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen painokerroin on liian alhainen. Sen sijaan kaikki rahoitusten erillishakuja ja raportointia vähentävät uudistukset ovat toivottuja.

Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista.

Opiskelijavuoteen kuuluvat päivät

Opiskelijavuoteen kuuluviksi päiviksi ei lueta koulutuksen järjestäjän päättämiä lomajaksoja. Esityksen mukaan opiskelijavuodesta ei vähennetä päiviä edes aikaisemmin määritellyn neljän viikon osalta, koska se on aiheuttanut perustelujen mukaan kikkailua.

Näkemyksemme on, että esitetyn muutoksen vuoksi kikkailun tarve sekä sen vaikutus tulee olemaan aikaisempaakin suurempi. Toisen asteen opiskelijan kannalta loma-aikojen lyhentäminen vielä nykyisestäänkin olisi epäoikeudenmukaista. 

Sopiiko osaamisperusteiseen ja yksilöllisesti suunniteltavaan ammatilliseen koulutukseen ajatus oppilaitoksen määrittelemästä kaikille yhteisestä loma-ajasta? Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus opiskeluun HOKSin mukaisesti ympäri vuoden. Toisaalta opiskelijan tulisi voida olla esim. 40 päivää vuodessa lomalla, ilman että se vaikuttaisi opiskelijavuoden rahoitukseen. Tämäkin määrä on vähemmän kuin mitä esimerkiksi lukio-opiskelijoilla on lomaa ja 2–4 viikkoa vähemmän kuin mitä ammatillisen koulutuksen opettajille on määritelty sopimuksen kautta vapaajaksoja.

Tutkintojen painokertoimet

Ammatillisen tutkintojen kustannusryhmien painokertoimien muutokset ovat osin kohtuuttoman suuria ja toimeenpanon nopea aikataulu aiheuttaa haasteita oppilaitosten arkeen. 

On myös huomioitava, että ammatillisen koulutuksen rahoitus on lähtökohtaisesti yleiskatteellista, joten tutkintokohtaisesti raportoidut kustannukset eivät ole välttämättä relevantti peruste muutoksille.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen siirtäminen lähes kategorisesti kustannusryhmään 1 tekee koulutuksen laadukkaasta toteutuksesta erittäin vaikeaa eikä tue ajatusta jatkuvasta oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä. 


Tutkintotyyppien painokertoimet

Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen painokerroin on liian alhainen, ja on vaikea ymmärtää perusteluja, miksi niitä esitetään laskettavaksi vieläkin alhaisemmalle tasolle.


Yleistä

Kaikki uudistukset, jotka vähentävät rahoitusten erillishakuja ja raportointia ovat toivottuja. Tulisi myös purkaa oppisopimuksen erillinen kustannusten raportointi, joka aiheuttaa turhaa hallinnollista työtä. Koulutus- ja oppisopimus mahdollistavat kumpikin työelämässä oppimisen, ja ne tulisi huomioida kaikilta osin mahdollisimman yhtenäisesti rahoituksessa.