Ammatillisessa koulutuksessa on tehty yli neljä vuotta tutkintovientiä kokeiluluvalla. Lakiesityksessä lakia muutettaisiin siten, että Opetushallitus voisi koulutuksen järjestäjän hakemuksesta päättää, miltä osin tilauskoulutuksessa tai Euroopan talousalueen ulkopuolisessa tutkintokoulutuksessa voitaisiin poiketa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista. SAJO ry:n näkemyksen mukaan poikkeuslupamenettely aiheuttaisi kuitenkin todennäköisesti monia ongelmia.
Esityksessä lakia muutettaisiin siten, että Opetushallitukselle annettaisiin toimivalta antaa koulutuksen järjestäjän hakemuksesta päätös, miltä osin tilauskoulutuksessa tai Euroopan talousalueen ulkopuolella järjestettävässä tutkintokoulutuksessa voidaan poiketa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista. Poikkeamiset liittyisivät Suomen lainsäädäntöön, kulttuuriin tai olosuhteisiin taikka vastaaviin Suomeen liittyviin seikkoihin.
Tutkintoviennin nykytila
Ammatillisessa koulutuksessa on tehty yli neljä vuotta tutkintovientiä kokeiluluvalla. Opetushallitus (OPH) on määrännyt tutkinnon perusteet (15 §) koulutusvientiä varten. Koulutusvientikokeilun aikana annettujen tutkinnon perusteiden voimassaolo päättyy kokeilun päättyessä 31.12.2021.
Koska uusi laki ei ole vielä voimassa, on riskinä, että koulutusvientiin tulee tilanne, jossa koulutusta ei voida viedä kokeiluluvalla eikä uuden lain puitteissa. Koulutusvientikokeilussa mukana olevien toimijoiden liiketoiminnan näkökulmasta tilanne on huono. Toisaalta uusi laki mahdollistaa koulutusviennin kaikille muillekin koulutuksenjärjestäjille, missä mielessä uudistus on tarpeen saada pikaisesti voimaan.
Tutkintovientiä vaikeutetaan
Lakiesityksen poikkeuslupamenettely aiheuttaisi todennäköisesti monia ongelmia. Toimintamallia ei ole kokeiltu, kuten kokeiluluvalla voimassa olevaa käytäntöä valtakunnallisista tutkinnon perusteista koulutusvientiin.
Hallinnollinen työ kasvaa merkittävästi, jos jokaisen koulutuksen järjestäjän pitää hakea erikseen poikkeuslupaa jokaiseen tutkintoon. Tämä pitää toistaa aina tutkinnon perusteita päivitettäessä. Kyseinen menettelytapa on liian hidas ja byrokraattinen, mikäli hyvään alkuun saatu tutkintovienti kasvaa. Tällä toimintamallilla olisi kansainvälisessä kilpailussa vaikea menestyä. Kun jokaista hakemusta käsitellään erikseen, miten OPH huolehtii poikkeuslupien laadusta ja miten OPH:n resurssit riittävät tähän työhön?
Laadunhallinta on käytännössä haasteellista, jos samasta tutkinnosta voidaan antaa monia erilaisia poikkeuslupia. Miten erilaiset poikkeukset samasta tutkinnosta kirjataan tutkintotodistuksiin? Ainakin perustutkintojen yhteisistä tutkinnon osista olisi jatkossakin vahvistettava valtakunnalliset tutkinnon perusteet koulutusvientiä varten. Nehän ovat jo nyt valmiina olemassa.
Muutoksenhakumenettely, oikaisu ja valitus, on kuvattu hallintolain yleisiä linjauksia noudattaen. Koulutusvienti on liiketoimintaa, jossa päätöksiä tarvitaan nopeasti. Esitämme, että Opetushallituksen tulee antaa poikkeusluville päätös 30 päivän kuluessa.
Käynnissä olevien vientikoulutusprojektien opiskelijat huomioivan loppuunsaattamisen varmistamiseksi ehdotamme myös, että kokeilun aikana annettujen vientiin tarkoitetuille tutkinnonperusteille määrätään kahden (2) vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa ennen kokeilun päättymistä aloitetun tutkinnon suorittamisen voi saattaa loppuun kokeiluperusteiden mukaisesti.
Koulutusviennin kehittäminen
Nykylainsäädäntö tai hallituksen esitys eivät mahdollista koulutusvientiä, jossa opiskelija tulisi maksua vastaan Suomeen suorittamaan ammatillista koulutusta. Korkeakouluissa vastaava käytäntö on mahdollistettu lukuvuosimaksuilla.
Uusi korkeakoululaki sallii maksullisen tutkintotavoitteisen tilauskoulutuksen myös EU- ja ETA-maiden kansalaisille. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön tulee olla linjassa korkeakoululain kanssa.
Koulutusviennin tiekartta 2020–2023 nostaa ammatillisen koulutuksen yhdeksi painopisteeksi ja mainitsee ammatilliset tutkinnot yhdeksi kysytyimmistä koulutuspalveluista.
Agenda2030-selonteon eduskuntakäsittelyn yhteydessä sivistysvaliokunta lausui:
”Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että jatkossa myös ammatillisen koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia koulutusviennissä selvitetään.”
Nyt lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys uhkaa vaikeuttaa orastavaa vientialaa, jolla on potentiaalia kasvaa taloudellisestikin merkittäväksi.
Yhteenvetona
Suomalainen ammatillinen koulutus on maailmalla arvostettua ja koulutusvienti on suuri mahdollisuus lisätä taloudellistakin hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle. Sille pitäisi luoda edellytykset ja varmistaa, etteivät ne ole ristiriidassa hallituksen koulutusviennin tiekartan 2020–2023 tavoitteiden kanssa.
Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry esittää, että mahdollisimman nopeasti luodaan mahdollisimman joustava ja yksinkertainen toimintamalli, jolla kaikkien ammatillisten tutkintojen tilauskoulutus mahdollistetaan tasapuolisesti kaikkiin maihin. Näemme tärkeänä, että ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö päivitetään ulkomailta hakevien opiskelijoita sekä tutkintovientiä koskien vastaavaksi ja tasapuoliseksi.
SAJO ry:ssä asiaa on valmistellut Jukka Kosunen.