[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Koulutuksen järjestäjät pettyivät: Asetus opetuksen ja ohjauksen määrästä osaamisperusteisuuden vastainen

Lisätty 23.06.2021

Tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suorittamiseksi tarvittavan opetuksen ja ohjauksen määrä on  jatkossa vähintään 12 tuntia osaamispistettä kohti. Tuntimäärä voi suurempi tai pienempi oppimisvalmiuksien tai yksilöllisten valintojen perusteella. Koulutuksen järjestäjät ovat pettyneitä ratkaisuun. Ratkaisu on mekaaninen ja byrokratiaa lisäävä. Koulutuksen järjestäjät pitävät tärkeänä, että opiskelijat saavat lain edellyttämällä tavalla riittävästi opetusta ja ohjausta, mutta asetus on ristiriidassa osaamisperusteisuuden kanssa.

Kiistelty ja pitkään valmisteltu asetus opetuksen ja ohjauksen määrästä ammatillisessa koulutuksessa hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 23.6. Asetus tulee voimaan 1.8.2022.

Asetuksen mukaan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suorittamiseksi tarvittavan opetuksen ja ohjauksen määrä on vähintään 12 tuntia osaamispistettä kohti. Tuntimäärä voi kuitenkin olla säädettyä suurempi tai pienempi opiskelijan oppimisvalmiuksien tai yksilöllisten valintojen perusteella.

Säädöstä sovelletaan niiden ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden kohdalla, joilla ei ole tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suorittamiseksi tarvittavaa aiemmin hankittua osaamista.

Päätöksen taustalla on julkisuudessa pitkään jatkunut keskustelu opetuksen määrän vähenemisestä ammatillisessa koulutuksessa. Eduskunnan sivistysvaliokunta sisällytti oppivelvollisuuden laajentamista koskevaan vastaukseensa lausuman, jossa se edellyttää, että ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan opiskelijan oikeutta saada lähiopetusta.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat pettyneitä ratkaisuun. Päättäjät pesivät kätensä monimutkaisessa asiassa tarjoamalla siihen mekaanisen ratkaisun, joka lisää oppilaitoksissa byrokratiaa.

Koulutuksen järjestäjät pitävät tärkeänä, että opiskelijat saavat lain edellyttämällä tavalla riittävästi opetusta ja ohjausta. Juuri hyväksytty asetus on kuitenkin ristiriidassa osaamisperusteisuuden kanssa. Tällä tarkoitetaan ajasta, paikasta ja opiskelutavasta riippumatonta osaamisen hankkimista. Järjestäjät valmistelivat keväällä vaihtoehtoisen asetusratkaisun, jossa ehdotettiin opetuksen ja ohjauksen määrän sitomista kalenteriviikolle. Tällä mallilla olisi taattu opiskelijalle täysi työviikko.

Asetuksen mukainen 12 tunnin opetuksen ja ohjauksen tuntimäärä on johdettu lukiolaista. Lukiolain opintopiste on kuitenkin täysin erilainen kuin ammatillisessa koulutuksessa käytettävä osaamispiste. Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetus on luonteeltaan erilaista kuin lukiossa. Sitä toteutetaan ryhmäopetuksen sijasta yksilöllisesti ja lisäksi usein työvaltaisesti, kuten esimerkiksi oppilaitoksen opetusravintolassa, talotyömaalla, työsaleissa tai asiakastöitä tekemällä.

Ammatillisen koulutuksen reformin tarkoituksena oli lisätä koulutuksen järjestäjien päätäntävaltaa ja vastuuta. Käytännössä tätä valtaa on kavennettu useaan otteeseen säädösmuutoksilla ja lain tulkinnalla. Koulutuksen järjestäjät toivoisivat tiiviimpää yhteistyötä asioiden ratkaisemiseksi hallinnon ja poliittisten päättäjien kanssa, jotta molemminpuolinen luottamus palautuisi.

Helsingissä 23. kesäkuuta 2021

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Sivistystyönantajat ry, Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry, Suomen Kuntaliitto ry


Lisätietoja antaa:
SAJO ry:n puheenjohtaja Maija Aaltola
050 384 9354, maija.aaltola(ät)omnia.fi